Se sit päätti tälle päivälle nostaa pienen kuumepiikin miulle, tietty juuri kun tarttisi tehdä ties mitä koulujuttuja niin ei ku väsyttää niin pirusti et hyvä jos sängystä on päästy ylös. Miulla kun pienikin määrä lämpöä vetää ihan matalaksi :/

Kouluun piti tänään kuitenkin raahautua (silloin oli vielä suht hyvä olo) niin eilinen epäonnistuminen tökkimisessä heti heijastui tähän päivään.. Nyt niitä suonia etsin aika pitkään ja muutenkin tuntui ettei siitä mitään tule. Hetken aikaa jopa tuntui, että nyt en kyl enää koskaan ota verta ja lopetan koulun.. Niin se aiempi liika itsevarmuus kostautuu. Mutta loppujen lopuksi sain verta ihan hyvin tulemaan ja eiköhän se taas tästä. Pitää vaan luottaa kykyihinsä.

Mietin jo kauhulla sitä kun menen keväällä preanalyytikan harjoitteluun, mut toisaalta eipä se minuun satu kun niitä ihmisiä siellä tökin :) ja eiköhän sitä verta saa tulemaan ja eiköhän siellä apua löydy jos sitä tarttee. Että otetaan ihan rennosti ja harjoitellaan ahkerasti. Koitan kyllä ennen sitä harjoittelua saada mahdollisuuden vielä koululla harjoitella etten ihan kylmiltäni sinne lähe..