Kokeillaan nyt sit tämmöistäkin, mie en ole kyl mikään kummoisempi kirjailija ja kirjoituksetkin yleensä täynnä kirovireitä.. mut yrittänyttä ei lannisteta.
Tähän alkuun voisi jotain perustietoja itsestään tunkea, jos nyt ketään kiinnostaa tietää :)
Maan päällä on tallustettu jo 24 vuotta, opiskelen periaatteessa kaks
oistutkintoa eli miut voipi bongailla yliopistolta ja amk:lta. Toisessa tehdään miusta bioanalyytikkoaja toisessa filosofian maisteria (siis biotieteiden osalta). Voi sit itse kukin miettiä et kummassa kumpaa :) Biotieteitä on opiskeltu jo 3 vuotta ja kohta pitäisi valmistua (jos ei olisi näin laiska) ja bioanalyytikon opinnot aloitin vasta nyt.

Pakko myöntää et tuo bioanalyytikko on kyl lähempänä sydäntä.. Tykkään liikaa tökkiä ihmisiä, koko ajan etsin vapaaehtoisia uhrikseni.. Kolme onnistunutta verenottoa tak
ana ja suuri usko omiin kykyihin. Ja onnistunut kertahan on, että verta saa putkeen. Käsi alkaa kyl pikkuhiljaa muistuttamaan neulatyynyä, kun ei voi saada jos ei annakaan ja aiemmat jäljet on verenluovutuksista. Pitää alkaa työntää tuota vasenta kättä uhriksi, vaikka se olisikin vähän haastavampi ottajalle. Huomenna taas lisää verta ottamaan, kun kliinisen kemian labroihin tarttee sitä. Opettaja kun totesi miulle ja kaverille, et työhän saatte ottaa sit jokaisella kerralla että saatte harjoitusta.. Johtuen aikaisemmista opinnoista olemme jo kakkosvuosilaisten kursseja suorittamassa.. Muuthan ovat niin pro meihin verrattuna.. Ainostaan siinä näytteenotossa ollaan vähän jäljessä muuten tuntuu välillä et tietoa löytyy meillä enemmän, ainakin mitä kemiaan tulee. Pääaine yliopistolla on sentään biotieteellinen kemia!!

Tässä kyllä huomaa miten kaikki muu puuha on kivempaa kuin koulujuttujen teko, pitäisi tehdä esitys anatomian tunnille hajuhermosta mutta ei nappaa ei. Täällä mielummin kirjoittelen ties mitä höpöjä.

Niin tässä muutin isompaan kämppään syksyllä ja samalla sain kä
mppiksen.. Ja vielä MIESpuolisen semmoisen eli tässä kaikenlisäksi saan ihmetellä tuota miehen elämää ihan sivusta katsojana.. Niin todettakoon se kaikille nyt heti, että ihan kavereita ollaan ja ikinä mitään ollut meidän välissä eikä tulekaan. Sitä kun pitää välillä vähän turhankin kovaa takoa ihmisten kalloihin kun ei millään meinaa uskoa. Mutta kyllä nuo miesotukset on outoja ja se suhden miehen ja sen "pikkukaverin" kanssa on vielä oudompi.. Miehen mielestä ympäri kämppää voi hillua alasti, persettä voi kaverin nenään melkein hieroa ja alapäätä ollaan rassaamassa vähän väliä.. Miehet on vaan välillä turhan groteskeja. Mutta silti elämä on meidän taloudessa suurimman osan ajasta ihan auvoista ja on välillä ihan mukavaa et on mies talossa..

Niin löytyy miulta semmoisen karvainenkin lemmikki talosta, sekarotuinen vuoden vanha koiruli nimeltä Netta. Siitä löytyy pitkäkarvaista collieta ja suomenpystykorvaa. Kahden rotukoiran risteymähän tuo on. Huono stäkä kävi vaan sillä ja peri emältään haimavian.. eli haima on täällä jokapäiväisesti tarjoiltu herkku.. nam nam mikä haju :S

Netta:
2111577.jpg