Takana on jo 7 päivää harjoittelua. Terveyskeskuksella sitä ollaan tökkimässä ihmisiä. Sitä en kyllä kaikkina harjoittelupäivinäni ole tehnyt, olen myös ollut tekemässä ajoja koneilla sekä EKG:tä mittaillut. Mut ehdoton lemppari on kyllä tuo verinäytteenotto.

Edelleen myönnetään, että ehkä hieman sairas kiinnostus tuohon verinäytteenottoon, mut eipä se taida tässä ammatissa haitata. Jotenkin vaan kiehtoo se kun sitä verta lopulta sinne putkeen saa tulemaan. Ainainen jännitysmomentti on, että kun putken laittaa holkkiin, et tuleeko sieltä vai ei ja mitä sitten teet jos ei tule. Kohtalaisen hyvin olen mielestäni saanut kaikilta verta tulemaan. Taitaa mennä alta pariin kymmeneen ne kerrat kun en ole jostain syystä ole saanut. Yleensä se olisi sieltä löytynyt, jos olisi vaan uskaltanut hieman sitä etsiä siinä. Alkuvaiheessa tätä ei todellakaan uskaltanut tehdä vaan kiltisti otti neulan pois, jos ei heti suoneen osunut. Mutta nyt alkaa jo varmuutta löytymään, joten uskaltaa sitä suonta sieltä metsästää.

Ja toinen seikka mikä on kivaa näytteenotossa on, että saa olla tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Sitä on saanut jutella ties minkälaisten ihmisten kanssa tuolla, aika usein kertoilevatkin juttujaan siinä samalla kun touhuilee niiden putkien kanssa. Harmittaakin, kun huomenna on viimeinen päivä verinäytteenotossa, sitten siirryn toiseen pisteeseen eli virtsoja tutkimaan päiväksi ja sitten vielä kaksi päivää ja harjoittelu on ohi omalta osalta. Pakko myöntää, että viihtynyt olen hyvin tuolla ja jääkin varmaan ikävä ihmisiä sieltä.

Nyt pitää vaan toivoa, että saa kesäksi töitä terveyskeskuksesta, että saa ottaa näytteitä :D ja että siellä on yhtä kivoja ihmisiä töissä kuin tuossa harjoittelupaikassa.